Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Naiset, joiden laskelmat veivät ensimmäiset astronautit avaruuteen

Kun Yhdysvallat lähetti ensimmäiset miehensä avaruuteen, elettiin maassa vielä rotuerottelun aikaa. Silti avaruusmatkojen monimutkaisen matematiikan takana oli joukko afroamerikkalaisia naisia.

Kohtaus Hidden Figures -elokuvasta.
Kohtaus Hidden Figures -elokuvasta. Kuva: Twentieth Century Fox Film Corporation
Aishi Zidan
Avaa Yle-sovelluksessa

Valkoiset miehet olivat amerikkalaisen avaruusmatkailun sankareita vuosikymmenten ajan. Avaruusvalloituksen historiasta kiinnostuneet ovat todennäköisesti kuulleet sankarihahmoista kuten Neil Armstrong tai John Glenn.

Harvempi on kuullut avaruustutkimuksen suuruudesta, matemaatikko Katherine Johnsonista. Johnson oli tekemässä keskeisiä laskelmia, joiden avulla ensimmäiset amerikkalaiset lensivät avaruuteen. Aikana, jolloin avaruusmatkailun tukena ei ollut nykyisenlaisia tietokoneita.

Erityisen poikkeuksellista Johnsonissa oli se, että hän teki huipputiedettään mustana naisena, kun Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa elettiin vielä rotuerottelun aikaa.

Numeroita rakastava Johnson ansaitsi valkoisten kollegojensa kunnioituksen poikkeuksellisella lahjakkuudellaan.

– He oppivat kunnioittamaan vastauksiani, sillä ne olivat aina oikeita, Johnson kertoi vuosikymmeniä myöhemmin sanomalehti LA Timesille.

Katherine Johnson työpöytänsä ääressä Nasan tutkimuslaitoksessa.
Katherine Johnson työpöytänsä ääressä Nasan tutkimuslaitoksessa vuonna 1962.. Kuva: NASA

Naiset, jotka tekivät avaruushistoriaa varjoissa

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasalle työskennelleiden afroamerikkalaisten naistutkijoiden Katherine Johnsonin, Dorothy Vauhganin sekä Mary Jacksonin tarinat kerrotaan nyt suurelle yleisölle Hidden figures -elokuvassa. Suomessa elokuva saa ensi-iltansa naistenpäivänä 8. maaliskuuta.

Vaikka elokuva kertoo kolmesta naisesta, todellisuudessa valkoisten astronauttien takaa löytyy jopa satoja huippulahjakkaita naisia, joista monet olivat afroamerikkalaisia. Heidät palkattiin tekemään ilmailualan ja myöhemmin avaruustutkimuksen monimutkaisia laskelmia.

Näitä huippuälykkäitä naisia kutsuttiin ihmistietokoneiksi tai laskijoiksi. Heitä tarvittiin, kun piti selvittää lento- ja laskeutumisratoja, koneiden oikeita asentoja ja muita huipputarkkuutta vaativia laskelmia. Naiset tekivät raakaa ja joskus mekaanistakin laskutyötä Langleyn tutkimuskeskuksessa Virginian osavaltiossa.

– Laskija saattoi saada lomakkeen, jolle oli merkattu testeissä saadut luvut kohta kohdalta. Osalla naisista oli laskukoneet, joihin he syöttivät numeron kerrallaan, kuvailee Nasan tiedottaja Gail Langevin puhelimitse Langleyn tutkimuskeskuksesta.

Mary Jackson (Janelle Monáe), Katherine Johnson (Taraji P. Henson) ja Dorythy Vaughn (Octavia Spencer) Hidden Figures -elokuvassa.
Mary Jackson (Janelle Monáe), Katherine Johnson (Taraji P. Henson) ja Dorothy Vaughan (Octavia Spencer) Hidden Figures -elokuvassa. Kuva: Twentieth Century Fox Film Corporation

Sota tasoitti naisten tietä laskijoiksi – ja huippututkijoiksi

Euroopan yllä leijui sodan uhka 1930-luvulla, joten tuotantopaineet sotateollisuutta kohtaan kasvoivat myös Yhdysvalloissa.

Paineet olivat kovat myös Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan edeltäjälle eli ilmailualan tutkimuksen virastolle Nacalle (National Advisory Committee for Aeronautics). Virasto tarvitsi kipeästi lisää työntekijöitä kehittämään sotalentokoneita. Töihin oli pakko palkata muitakin kuin valkoisia miehiä.

Aluksi ”laskijoiksi” palkattiin valkoisia naisia – ensimmäinen laskijanaisten ryhmä aloitti vuonna 1935. Jo se aiheutti pahennusta. Monet päivittelivät, miten naiset voisivat selvitä tarkkuutta ja älyä vaativista matemaattisista laskelmista. Vasta myöhemmin laskijat saattoivat saada matemaatikon tittelin.

Murrosta ei kuitenkaan ollut pysäyttäminen. Toisen maailmansodan puhjettua rekrytointipaineet kasvoivat entisestään, sillä monet miehet lähtivät rintamalle ja varustelun tahti vain kiihtyi.

Yhdysvaltain liittovaltio päätti purkaa esteitä afroamerikkalaisten kansalaisten rekrytoinnille. Presidentti Franklin D. Roosevelt antoi esimerkiksi historiallisen asetuksen, joka kumosi rotuerottelun puolustusteollisuudessa.

Kaiken tämän seurauksena ensimmäiset viisi afroamerikkalaista naista aloitti työt laskijoina Nacassa vuonna 1943. Yksi ensimmäisistä oli Hidden figures -elokuvassa esiteltävä sisukas nainen Dorothy Vaughan.

Dorothy Vaughan nousi länsilaskijoiden voimahahmoksi

Dorothy Vaughan oli työskennellyt ennen Nacaa yli vuosikymmenen matematiikan opettajana mustien lukiossa Farmvillen kaupungissa Virginiassa. Opettajan työ oli yksi arvostetuimmista ammateista, johon musta nainen saattoi edetä Yhdysvaltain etelässä 1930–40-luvuilla.

Eteläisissä osavaltioissa elettiin rotusorron vuosia. Mustille oli omat koulunsa, vessansa sekä paikkansa busseissa ja ravintoloissa.

Myös Nacalle työskennelleet mustat naiset puursivat laskutoimituksiaan erillään valkoisista, sillä Virginia oli yksi rotuerottelua noudattaneista osavaltioista. Heidän toimistonsa sijaitsi Langleyn tutkimuskeskuksen läntisessä rakennuksessa, joten naiset saivat nimityksen ”länsilaskijat”.

”Värillisille” oli osoitettu myös oma naistenhuone ja paikka ruokasalissa. Naiset uhmasivat järjestystä pienillä teoilla, kuten viemällä ruokasalin nurkkaukseen pystytetyn ”värilliset laskijat” -kyltin säännöllisesti mukanaan. Saliin ilmestyi aina uusi kyltti, kunnes se lopulta hävisi ruokasalista vähin äänin.

Kylttiruljanssi oli päättynyt länsilaskijoiden voittoon. Länsilaskijat olivat päättäneet todistaa, että he olivat osaamiseltaan yhtä hyviä – tai parempia – kuin muut.

Hidden Figures
Dorothy Vaughan (vas.) kollegoidensa seurassa. Kuva: NASA

Naiset nousevat viraston hierarkiassa

Laskijoiden työ oli älyä ja osaamista vaativaa, mutta se ei ollut yhtä arvostettua kuin insinöörin työ. Erilaisia hankkeita johtaviksi insinööreiksi pääsivät pitkään vain miehet.

Naiset saattoivat puurtaa viikkotolkulla laskelmien parissa tietämättä, mitä laitteita tai testejä varten laskelmat tehtiin. Laskijanaisten nimet eivät päässeet yleensä tutkimusraportteihin.

Naisten työn merkitys kuitenkin kasvoi ja laajeni. Heitä otettiin pikkuhiljaa mukaan erilaisiin tutkimusryhmiin. Etevimpien annettiin erikoistua. Naisten nousu Nacan hierarkiassa alkoi.

Poikkeuksellisen nousun aloitti myös Dorothy Vaughan, joka kohosi länsilaskijoiden esimieheksi. Hänen virallista nimitystään esimieheksi jarruteltiin, vaikka hän ehti hoitaa tehtävää pari vuotta. Vuonna 1951 Vaughanista tuli lopulta ensimmäinen afroamerikkalainen esimies Nacassa.

Vaughan oli lahjakas matemaatikko, mutta myös osaava johtaja. Ja hän kannusti lukuisia laskijanaisia eteenpäin urallaan. Yksi näistä naisista oli Katherine Johnson.  

katherine johnson.
Katherine Johnson Kuva: NASA

Huippuälykäs Johnson pääsee Nasaan kylmän sodan alkumetreillä

Jos toinen maailmansota tarjosi Dorothy Vaughanille mahdollisuuden uraan Nasassa, Katherine Johnsonin uraa vauhditti kylmä sota. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kilpailu ulottui myös taivaalle – kilpajuoksu avaruuteen alkoi 1950-luvulla.

Katherine Johnson oli poikkeuksellisen lahjakas nuori, joka oli valmistunut lukiosta jo 14-vuotiaana. Koulutuksen saaminen vaati sinnikkyyttä hänen vanhemmiltaan, jotka muuttivat osittain toiselle paikkakunnalle, jotta Johnson pääsisi lukioon. Hänen kotikaupungissaan ei ollut lukiota mustille.

Johnsonista tuli yksi ensimmäisistä kolmesta mustasta, jotka pääsivät opiskelemaan Länsi-Virginian osavaltion yliopistossa. Myös Johnsonista tuli opettaja, vaikka häntä oli kannustettu tutkijanuralle.

Ura katkesi, kun Johnson tuli raskaaksi ensimmäiselle miehelleen. He saivat kolme tytärtä.

Vuonna 1953 Johnson aloitti kuitenkin työt Langleyn tutkimuskeskuksessa Dorothy Vaughanin alaisuudessa. Hänestä tuli yksi länsilaskijoista, tosin vain lyhyeksi aikaa. Hän ei silloin arvannut, kuinka pitkälle pesti johtaa.

– Olin vain innoissani, kun sain haastavan työn ja älykkäitä työkavereita, Johnson kuvaili LA Timesille.

Hän pääsi nopeasti osaksi lentotutkimusta tehnyttä ryhmää.

Kilpailu avaruuden herruudesta kiihtyy – paineet kasvavat

Vuonna 1957 Neuvostoliitto laukaisi avaruuteen ensimmäisen satelliitin eli Sputnikin. Amerikkalaiset pelkäsivät satelliitin vakoilevan heitä. Johnsonkin muisteli vielä yli 90-vuotiaana, miten hän oli katsellut huolissaan taivaalla loistavaa valopistettä.

Kilpailu avaruuden herruudesta kiihtyi. Paineet olivat kovat, sillä nyt amerikkalaiset lähtivät kilpaan takaa-ajoasemasta.

– Se oli hyvin intensiivistä aikaa täällä Langleyssa. Ihmiset tekivät pitkää päivää, kuvailee Langevin.

Tässä tilanteessa vuonna 1958 perustettiin avaruushallinto Nasa, jonka alle lakkautetun Nacan työntekijät siirtyivät. Samalla loppui virallinen rotuerottelu Nasassa – myös länsilaskijoiden osasto lopetettiin.

Koneet olivat silloin muutenkin korvaamassa ihmistietokoneet. Länsiosastolla oli enää kuusi naista, kun se lakkautettiin.

Viisas Dorothy Vaughan oli ymmärtänyt sen jo varhain. Hän alkoi opiskella sähköisten laskukoneiden käyttöä ja kehotti alaisiaan tekemään samoin. Vauhganista tuli yksi uusien koneiden ohjelmoijista. Hän ehti tehdä Nasassa menestyksekkään uran, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1971.

Friendship 7 -alus vei ensimmäisen amerikkalaisen, John Glennin, kiertämään Maata.
Friendship 7 -alus vei ensimmäisen amerikkalaisen, John Glennin, kiertämään Maata. Kuva: NASA

Katherine Johnson lähetti ensimmäisiä amerikkalaisia avaruuteen

Katherine Johnsonin laskelmat avittivat kuuluisaa Mercury-ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli viedä ensimmäiset amerikkalaiset avaruuteen. Hän oli laskemassa muun muassa äärimmäistä tarkkuutta vaativia lentoratoja.

Neuvostoliitto ehti ensin myös miehitetyissä lennoissa. Ensin avaruudessa kävi Laika-koira. Sitten kosmonautti Juri Gagarinista tuli ensimmäinen avaruudessa käynyt ihminen vuonna 1961.

Amerikkalainen Alan Shepard seurasi kuitenkin samana vuonna perässä Mercury-operaatiossa.

Johnsonin ehkä tunnetuimmat laskelmat – joista myös Hidden figures -elokuva kertoo – liittyivät astronautti John Glennin lentoon vuonna 1962. Glennistä tuli ensimmäinen Maan kiertorataa kiertänyt amerikkalainen. Lentoa pidetään käänteenä Yhdysvaltojen hyväksi kilpajuoksussa avaruuteen.

Glenn ei halunnut luottaa kohtaloaan pelkästään koneiden varaan, joten hänen kerrotaan pyytäneen ”tyttöä” eli Johnsonia laskemaan lentoradan vielä varmuuden vuoksi ennen lentoa.

– Jos hän sanoo niiden [lukujen] olevan ok, olen valmis lähtemään, Glenn sanoi Nasan sivujen mukaan.

Nasan Langevin huomauttaa, että Johnson teki tarkistuksen jo kuukausia ennen lentoa. Ei siis viime hetkellä, kuten elokuvassa.

– Jos lentoradasta ei olisi varmuutta, sitä ei jätettäisi laukaisuhetkelle, Langevin huomauttaa.

Johnson oli laskemassa muun muassa lentoratoja, joilla kuumoduli vei ensimmäiset ihmiset Apollo-alukselta Kuuhun. Yhdysvallat teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon Kuuhun vuonna 1969.

Langevinin mukaan Nasa käyttää yhä Johnsonin laskuja avaruuslentojensa pohjana. Johnson on tosin itse vaatimaton.

– Tein vain työtäni, hän sanoi sanomalehti The Washington Postille.

Mustavalkoinen kuva, John Glenn hymyilee avaruskypärä päässään.
John Glenn helmikuussa 1962. Kuva: NASA / EPA

Tunnustus Obamalta, aplodit Oscar-yleisöltä

Katherine Johnson jäi eläkkeelle vuonna 1986. Tänä vuonna 99 vuotta täyttävä Johnson elää yhä ja asuu Hamptonissa Virginian osavaltiossa. Nasan tiedottaja Gail Langevin on tavannut hänet muutamia kertoja.

– Hän on todella mukava, jalat maassa oleva ja innostava ihminen. Hän haluaa aina ihmisten yrittävän parhaansa, Langevin sanoo.

Johnson sai suuren tunnustuksen vuonna 2015, kun presidentti Barack Obama myönsi hänelle presidentillisen vapauden mitalin. Se on korkein mitali, jonka siviili voi Yhdysvalloissa saada.

Julkisuudessa Johnson nähtiin viimeksi helmikuun Oscar-gaalassa, jossa Hidden Figures oli ehdolla muun muassa parhaaksi elokuvaksi.

– Kiitos, liikuttunut nainen sai sanottua kunniaa osoittaneelle yleisölle.

Pitkän taistelun käyneet Nasan huippunaiset eivät ole enää piilossa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama myönsi Katherine Johnsonille mitalin kiitokseksi hänen urastaan.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama myönsi Katherine Johnsonille mitalin kiitokseksi hänen urastaan. Kuva: Michael Reynolds / EPA

Lähteet: Juttu perustuu Margot Lee Shetterlyn kirjaan Hidden Figures sekä Nasan julkaisuihin.

Suosittelemme